Rock On

2015/01/26

Uusi kamera kehiin

Moikkulis moi ihanaiset!
Arkeen on kunnolla palattu ja tapahtumat jääneet vähemmälle. Pakkasta on ollut mittarista, mutta niisät on selvitty ja niistä on selvitty. Myös inspiraatio on ollut vähissä mm. kaikesta. Vaikka nukkuisin kuinka paljon, mulla on miltei kokoajan raskas ja väsyttävä olo. Tuntuu että ainoa asia, joka erottaisi meitsin tietsikasta ovat Tyttiksen Kuvisryhmä ja pullojenkeräyssessiot. Nimipäiväprojekteja on koluttu läpi monet kerrat ja niihin on saatu jotain materiaakin. Toisin kun mun kolttaprojektiin, mistä puhuin viime postauksessa. En vaan keksi sinne mitään viisasta...



Pullojen määrää ja niitten keräilijöitä ei todellakaan voi kehua. Kaikki melkein ovat niitä kerjäläisiä, jotka tuhlaavat pullorahansa vittu röökiin ja muihin päihteisiin, eikä esim. ruokaan, vaikka pitäis. En pääse niitä kusiaisia edes talvella pakoon, voisin melkeinpä muuttaa Lappiin, jossa niitä kerjäläisiä ei ole eikä toivottavasti tule...  Kiitos heidän en saanut melkein mitään pulloja tällä viikolla, prkl.

Juurikasvuni on tällä hetkellä tasoa Sini Sabotage, eli järkyttävä. Ja muutenkaan näytän joltain köyhältä teiniäidiltä, jolta on lapsetkin otettu huostaan. Kohta olen blondi (lue: porkkanapää) eikä mulla ole varaa hiusväriin... plz auttakaa.




Koen että täysikäisyys ei tuonnut miulle mitään hyvää, niin vaikeeta on ollut. Missä on se kaikki hyvä, mitä olen toivonut? Aikakone vaan mulle ja siihen aikaan, jolloin kaikki asiat ovat olleet hyvin. Elämäni on todellakin ollut kurjempaa ko 17-vuotiaana. Ja sitten itketään ko itsarit lisääntyy... ko töitä ei saa mistään, rikkaat saavat valita palkkionsa, tuomiot mm. kaikesta ovat ihan sikalyhyitä, kusipäitten päitä silitetään, rasismi ym. epämukavuudet lisääntyy. Oi kyllä, maailmanloppu tulee elinaikanani. Mun jälkeen ei synny ketään.



Ah, valittaminen tänne kuin päiväkirjaan on selkeästi helpompaa. Mulla kun ei ole päiväkirjaa, ei oo koskaan ollutkaan sellaista. Kerran mulla oli sellaisen tapainen, viidennestä ysiluokkaan. Kirjoitin sinne ajatuksiani, piirsinkin sinne jossain vaiheessa. Ja kirjoitin sinne meheviä juoruja, mitä ei kaikkien kuullen viitti päästää. Harmi että olen nyt ollut niin väsynyt, että hyvä, jos FB:ssä jaksaa käydä. Musta kun on kaikki mehut päästetty irti, anteeks jos toistan itseäni.

Eikä oo viikkoakaan enää että helmikuu alkaa... nähään viimeistään silloin!

2015/01/12

Terveisiä LUX-tapahtumasta ja niistä helvetin kylmistä ja liukkaista keleistä

Iltaa luk(s)ijat, täältä elämän kovan mykkäkoulun oppitunnilta!

Tää viikko on mennyt niinkuin Lintsin Kingi-laitteessa. Ja tuli mieleen, että Kingi-ohjelma tuli ulos telkasta. Se oli aika teennäinen, vähintään yhtä teennäinen ko Nicki Minajin perse. Ja nyt niitä kuvia LUX-ista:







LUX-tapahtuma oli: Kylmä, värikäs, huikea. Kaikkia teoksia en ees pystynyt kattomaan ulkoilman helvetinmoisen kylmyyden ja tuulen takia. Lisäksi en tiennyt kaikkien teoksien paikkoja. Palelin siellä niin paljon, että melkein sain hypotermian. Tulishow'sta tein videon, ja sen näette tästä.

Mielipiteeni talvesta. / tehty 2010-2011
Tsiisus, sanoi Nieminen, ko sai tietää Kingin sukunimikaimahahmonsa olevan vähemmistöläinen. Kyseiset vähemmistöläiset varmaan itekki tietävät ettei hahmo ole oikea kaalo. Heikäläisten sukunimet ovat suurimmaksi osaksi ruotsalaiset, eivätkä nen-päätteisiä. Lisäksi kenenkään nimi ei ole VRK:n nimipalvelun mukaan Tsiisus. Ainoa todenperäisyys hahmossa oli uskonnollisuus ja into Tangomarkkinoille. Monille muillekin hahmoille annoin totaaliset buuaukset, etenkin tälle Martti Alaselle. Toivottavasti kukaan tinttali vaan ei luule että Kingi on aito oikea laulukisa...

Moni muukin asia mua vaivaa - etenkin elämässäni.. ja TV-ohjelmien paskuudessa. About viikko sitten AVAlta tuli Ensitreffit alttarilla-ohjelma, mä en vaan tajua miten tyhmiä ohjelmia voidaankaan tehdä. Edes alkeellisimmatkaan vlogit eivät ole niin huonoja kuin nää iänikuiset uusinnat ja maailmanluokan typerimmät ohjelmat... lähiaikoina tuolta TV5:ltä alkaa tää Starat lastenvahteina-ohjelma, voi että! Lisäksi Martina ja hengenpelastajat saavat jatkoa... ja varmaan monet muutkin Viidakon tähtösten tasoiset formaatit... onneksi kaukosäädin on keksitty.

Kaikki tuntuvat valittavan jo, että miksi en oo ammattitutkintoa suorittamassa? Syynä on puhtaasti se, että olen niin tinalo eli suomeksi sanottuna - idiootti. Munlaiset idarit eivät omasta mielestäni ansaitse muuta kuin paikan hullujenhuoneesta. Tosin en oo ainoa tinalo talossa.

Talvesta on enemmän haitta- kuin hyötypuolia, ja tämä on totuus. Miksei tämä kaikenkieltäjä-Räsänen ole pistänyt lakialoitetta liukkaiden kelien kieltämisestä? Liukkaat kelit ovat pahin syypää siihen, miksi olen myöhässä mm. kaikesta. Olen kaatunut jo niin monta kertaa tällä viikolla, että olen onnenpaukku etten oo jo jalat kipsissä äitini työpaikalla. Olen palellut viime aikoina vähintään yhtä paljon, ja kylmään tuuleen ei edes toppatakit tepsi... taikka edes raksamiehen käyttämät siniset toppahaalarit. En ymmärrä ihmisiä, jotka rakastavat talvea. Jäätyisivät siihen paikkaan. Onneks mua lohduttaa se, että nämä Lapin (poro)miehet ja neidot joutuvat kestämään tyylin puolet elämästään pakkasten ja lumen keskellä.

Hyvää yötä ja huomenta, ehdit myöhemmin nukkua...

2015/01/05

Piirtämisestä ja muista taidoista

Kaikki ketkä ovat nähneet mua livenä, tietävät että piirrän ja askartelen paljon, kun konetta ja nettiä ei oo saatavilla.

Mun taidot ovat alkaneet näkyä pikkutyttönä. Silloin pidin tavallisten lasten leikkien lisäksi piirtämisestä, tein Powerpointteja ja olin muutenkin koneella. Koneella pelasin ja piirsin Paintilla. Nimesin työni milloin hullunkurisilla nimillä, milloin tyyliin nimetön123. Piirsin usein ihmisiä, mutta piirsin myös pupuja, abstraktia, tilannekuvia ja käsittelinhän myös muitakin.

Ekaksi kerron piirtämisestä (ja askartelusta)


Piirrän nykyään niitä, mitä en pisty pensseleillä tekemään. Eli ihmisiä, harvoin eläimiä. Ihmisiä teen usein mun mielikuvitusmaailmaani liittyen. Kyllä, pääni sisällä on toinen maailma, maailma missä olen kun oikeesti olen yksin. Se saa toiset välillä hämmentymään ja luulemaan mua skitsoksi, vaikka en kuule normipäivinä ollenkaan ääniä, jotka vaanisivat mua. Ei, ei se mee niin. Kaipaan vain seuraa, mutta seuran ei tarvi olla oikeeta. Piirrän ihmisiä, keiden mä haluaisin tuntea, mutta mitä mä en oikeesti tunne. Ja kyllä, juttelen heidän kanssa, koska he tuovat sitä turvaa, mitä muut ihmiset eivät mulle osaa tuoda. He edustavat eri vähemmistöjä, eri kulttuureita. Itekin olen tavallaan kolmen kulttuurin kasvatti, jolla ei ole mitään kotimaata. Tämä kaikki on mulle vaikeeta ymmärtää. Monesti olen toisten ehdottamina yrittänyt kirjoittaa rompsuja ja novelleja, mutta keskenhän ne jäävät.

Lisäksi maalailen nykyään. Yläasteella ollessani miltei vihasin maalaamista, koska se oli sotkuista enkä tuolloin osannut maalata. Sitten aloin opettelee maalaamista. Akryylivärit ovat suosikkimaalejani.

Toisinpäin kävi liiduilla piirtämiselle, pienenä tykkäsin liiduilla piirtämisestä, mutta nykyään en pidä siitä. Ne eivät tuota odotettua jälkeä, vaikka kuinka yrittäisin.

Lisäksi tykkään tehä kollaaseja. Kollaaseja tosin teen nykyään eri alustoille, kuten kenkäbokseille tai metallitölkeille.

Ennen kun haluan siirtyä käsistä koneeseen, haluan näyttää tässä pari piirrosta, näkkäläjärveläisistä.
  
Sitten tietsikkatöistä
Iskä on opettanut mulle leikki-ikäsenä käyttään tietsikkaa. Sitten se opetti mua käyttää Paintia. Paintia olenkin raiskannut huolella läpi lapsuuteni. Sillä samalla pöytäkoneella, joka lopulta antoi periksi ollessani 14-vuotias. Sillä koneella kirjoitin muuten ekat blogikirjoitukseni Moi vaa. ;) - ja Se pieni raitapaitainen-blogeihin. Sillä rekkasin itseni myös moniin paikkoihin, kuten Facebookiin. Monia muistoja siis. Muttei siitä sen enempää.

Koko oli 36 ja lempivärini tekstissä oli tummanpinkki.
Ja muutenkin pinkki oli HOT.


Powerpointia, Movie Makeria ja muita olen opetellut itsekseni ja lisävinkkeja olen saanut koulusta. Pienenä kaiken tekstin piti olla isoa, ainakin Wordilla. Ja sitä vitun Comic Sansia ja kokona 36. Myös erikoisfontit olivat aika must. Times New Roman ja muut senkaltaiset olivat poikkeuksia lukuunottamatta totaalinen turn-off.



Kesis edelsi Näkkäläjärveä, mitä Näkkäläjärvi ja Pilvipouta Tulivuorta. Kesiksen jäsenistä voi lukea tästä ja tästä. Toisinkun teksteissä mainitaan, niin Laiteista (Sanna, Ronja, Pinja, Riina, Reeta ja Pirja) on teetetty "kuvia", ja kuvat Sannasta, Ronjasta, Riinasta ja Reetasta, vuodelta 2007, jolloin muutkin piirustukset on tehty, näkyy kollaasissa, jossa on myös mm. Pinjat Rautiainen ja Kivimäki, Kaino sekä Anele (kuvassa vas. ylh.) ovat.

Powerpointteja olen koonnut useimmin näistä Kesiksen hahmoista ja sitten netistä löytämistäni kuvista. Juuri tämän takia en tuo niitä kuvaesimerkkejä, ainakaan kokonaisuudessa tänne kaikkien katsottavaksi. Isoimmissa Powerpointeissa on kymmeniä dioja, isoimmassa sata ja yksi.

Ja hyötykäsitöihin

Ylhäällä: Pinssejä eri vuosilta, kuitenkin 2012-2014 väliltä / kello, tehty ysiluokalla / tyyny, tehty kutosluokalla
Alhaalla: Kalenterit tälle vuodelle / säilytysboksi, tehty viime vuoden keväällä

Olen tehnyt tässä elämäni aikana myös hyötyjuttuja, lähinnä itelleni. Pinsseistä hameisiin ja kalentereihin. Samaan tapaan niitä olen oppinut koulussa, kuin muutakin luovia juttuja. Pinssejen teon oon oppinut Tyttiksellä, koska koulut eivät ees halua pinssikoneita itelleen. Säilytysbokseja, pinssejä, magneetteja ja kynätelineitä ei vaan voi olla liikaa - etenkin jos talossa asuu (kynä)hamstraaja...

 Kaikki tässä kuvassa olevat ovat itetehtyjä mun paitoja, crocseja, tykkiä, kyniä, luontoa, itseäni, kissalompakkoa ja maskottejen pinssejä lukuunottamatta. Kyllä, molemmat hameet (tumma salsahame se keltakuosinen) ovat itetehtyjä...

...kyllä multa löytyy sitten kaikenlaista! Maskotteja, hameita, säärystimet ja jopa itetehty ruutupaita... ja kohta tuubihuivi... sekä lisää kynäpurkkeja ja säilytyslootia... kun vaan riittäisi inspis muuallekin kuin sinne koneella olemiseen.

Ekan ompelutyöni tein ekalla luokalla, se oli keltainen pupujussi, jolla on liimattu pinkki mekko, alakoulussa oon tehnyt mm. pehmoankan sekä -nallen, liinoja, tyynyjä, säärystimet sekä repun! Ankan oon nimennyt Anillaksi ja nallen Nupuksi. Anillan olen nähnyt, mutta Nuppua en sitten alakoulun... minne lie hävinnyt. Yläkoulussa ja sen ikäsenä olen tehnyt mm. kellon, ruutupaidan, laukun ja jakkaran. Sekä ne maskotit, Mai Anhin sekä Anin.

Rakkaimmat terveiset Sinja-mopsilta, jonka sain samoihin aikoihin kun tän salsahameen. Valitettavasti se on kuitenkin ostettu kaupasta... see ya seuraavaksi - Lux-tapahtumien parissa!

2015/01/03

Uusi vuosi Senaatintorilla ja "jatkot" Tulimäessä



Breikkaajia. He tanssi koulukiusaamista vastaan. Breakdance on vaihtoehto sille turpaanvedolle ja mm. nämä tanssijat pitävät eri kouluilla breakdance-työpajoja. Itse esityksestä en saanut kuvaa, koska kameran laatu 0/5

Sirkusesittäjiä, en muista niitten kokoonpanonimeä, mutta he olivat 14-17-vuotiaita, eli kaikki heistä olivat mua nuorempia!
Riku Niemi Orchestra.
Jonna Tervomaa

Jukka Poika (ja taustatanssijat)
Vuosi 2014 on jätetty taakse ja alelaarit on paljolti käyty läpi. Toissapäivänä (31.12) siis kävin Itiksessä alennusmyynneissä, olen saanut itelleni alennushinnoilla pitkän kimonon, lyhythihaisen hupparin, mustan pitkän hameen (ei, ei ole muusta kankaasta ko trikoosta) sekä normihintaan kupposen. Lisäksi olen yrittänyt tehdä videota pari päivää. Siitä suurin aika meni säätelyyn, ei niinkään tekemiseen. Sain sen lopulta valmiiksi.




Tämä vuosi ei alkanut kovinkaan hyvin. Onnistuin jättämään avaimet ja kännykän himaan (ja nukkua yön pihalla). Mutta onneksi sain saaliiksi tähtisädetikkuja. Mutta arvatkaa mitä sitten tapahtui... iskäni söi vieläpä keskellä yötä mun leipääni ja joi kahveeta mun kissamukista. Kartanoko (ja oma keittiö) tässä pitää hankkia että saa säilyttää omia ruokiaan ja mukeja ilman että pelätä, että toinen syö mun ruokani? Kerran käytti varmaan jopa mun suihkusaippuaa...



Minions powered by bananas.