Rock On

2016/07/30

Huh-huh, kesää on vielä jäljellä

HUOM! Kuvat eivät ole tuoreita, vain ennenjulkaisemattomia.





Nyt kuulumisiin. Mulle tuli orpo, miltei yksinäinen olo kaikkien niitten kaverini kanssa vietettyjen aikojen jälkeen. Mun pitäisi siivota, mutta täällä kopperossa on niin sietämättömän kuuma, että hyvä että voi datailla hikoilematta. Ihmettelen itekki, miten voin pitää itseäni kesäihmisenä jos jopa 20 astetta on miltei liikaa. Kuuntelenko minä liian hyvää musaa vai olenko se vain minä ja mun makkarani, jotka grillaantuvat liian nopeasti lämpötilojen mukana?


Kävin kyllä uimassa monien mutkien kautta ja parikin kertaa, mutta välillä ei ole voimia uimiseenkaan. Jos jaksaisin, siivoisin täällä ja Roihikassa, mutta ko jaksamiseni on ollut viimeiset päivät vaakalaudalla. Onneksi photoshoppaaminen on suht rauhallista hommaa. Joten voisinkin sanoa, että vikat kaks päivää söin ulkona suruun ja tein luovia hommia koneella. Muutakaan en voi. Mutta onneks kohta on syyskesä ja sen jälkeen voin pukeutua jälleen kerran lempivaatteisiin. Talviturkit jääköön vielä tilanviejiksi kaappiin, ei puhuta niistä vielä mitään.




2016/07/15

Välillä täytyy antaa periksi








Tietämättömille tiedoksi, en ole mennyt Grillimaisterin konserttiin. Mulla oli jo valmiiksi paha olo ja muutamat ex-kaverini olivat siellä konsertissa paikanpäällä. Joten päätin mennä sukuloimaan sen sijaan ja samalla sain opetuksen siitä ettei mun tarvi olla jatkuvasti esillä jonkun ilmaiskonsertin eturivissä, vaan päätin, että menen seuraavan kerran konserttiin Lintsin Valokarnevaaleissa.


Kävin tiistaina kuvaamassa ja vetämässä pitkän spurtin. Ekaksi käväsin Puotilassa ja siinä leikkipuistossa, jossa mulla oli tapana leikkiä 9-10-vuotiaana poikamaisena prinsessana. Siinä kuvaussession ohessa eksyin aika pahasti. Melkein soitin hätänumeroon, mutta sitten päätin ottaa niskasta kiinni ja jatkaa matkaa vaikka yöhön asti. Tunnin jälkeen löytyi ko löytyikin uimaranta, joka oli Roihikan-kotini lähellä.




Sitten alkoi satamaan. Odotin yksinäni dösärillä miltei 20 minsaa, vain koska en jaksanut koukata Itiksen kautta. Kello olikin sitten jo miltei yksitoista, ko mökille palasin. Ja mikä pahinta, se oli vasta alkua tälle vastahakoiselle, kiireiselle ja väsyttävälle loppuviikolle.





2016/07/05

Sateenkaariväen keskellä



Viikonloppu meni aika vilkkaasti, menin aika lailla paikasta toiseen. Levätä en kerinnyt tavalliseen tapaan. Pride-kuvista tuli aika lailla räpsäisyjä, mutta ei se mitään. Kivaa oli, vaikken ollutkaan siinä puistotapahtumassa. En olisi halunnutkaan olla pitkään, en halua ottaa riskiä siitä että palaisin auringossa, saisin ahdistuskohtauksen tai muutenkaan joutuisin ongelmiin. Siksi iltapäivä menikin kaverin luona Myyr Yorkissa, josta jatkettiin yhdessä tänne Mölyapinalaaksoon.





Ja mun pitää kuitenkin olla valmiina tulevaan, elikkäs tänä viikonloppuna lähden ehkä taas konserttiin, tällä kertaa menen Grillimaisterin konserttiin, en vaan ole varma viittinkö sinne mennä, vaikka olisihan kiva nähdä Jonne Aaronia, sillä on suht kivoja kappaleita, sellasia rentoja kappaleita niin ko Juha Tapiolla. Mutta muut artistit ovat kyllä sellasta teinityttömusaa, ettei mitään rajaa...




2016/07/02

Vihdoinkin talviturkki lähti








Mun piti keskiviikkona käydä vain nauttia luonnosta ja ottaa kuvia, mutta toisin siinä sitten kävi sillä spotaaniuteni otti jälleen kerran vallan, kohta siitä lisää. Kesä on etenkin siitä ihanaa aikaa, ko voi olla huoleton eikä tarvi pelätä kaatumista loskakeleissä eikä pistää niitä sukkiksia jalkaan. Mutta tietty asianomaisessa varustuksella, ilman arskoja ja bandana-huivia ei ole ulos asiaa tähän aikaan vuodesta, ellei halua päänsärkyä tai auringonpistosta kaveriksi seuraavana päivänä. Etenkään jos on herkkähipiäinen niin ko mie...




Tällä viikolla olen heittänyt talviturkin Herttoniemenrannassa, mereen ja vaatteet päällä, koska mie jätin uikkarit mökille enkä minä hölmöläinen tajunnut ottaa niitä mukaan. Mutta eiks se vähän ookki niin, että talviturkin heittämisessä spontaanius on se ykkösjuttu ja talviturkki heitetään vaikka olisi farkut jalassa. Talviturkki piti heittää jo toukokuun aikana, niin ko pari vuotta sitten, mutta järvenrantojen kaukaisuuden takia en vielä silloin uskaltanut heittää. Ja sitäpaitsi olin kipiänä osan toukokuusta...



Ei siitä sen enempää. Eikä siinä edes kaikki! Sillä kävin eilen kolmatta kertaa tänä vuonna kaverini kanssa Kiasmassa, ja ekaa kertaa seitsemään vuoteen Luonnontieteellisessä. Ja tänään mua kutsuu Pride, josta tulee kuvia ensi postauksessa, koska muuten tästä postauksesta tulisi aivan liian pitkä.





Joten, nähdään taas ensi viikolla!