Rock On

2016/11/30

Satumainen ikkuna










Mun tarkoituksena oli mennä kuvaamaan niitä Aleksin jouluvaloja ja sitä kulkuetta, mutta ahdistuksesta riippuen uskaltauduin paikalle vasta kuudeksi. Suurin huomioni kiinnittyikin niiden kuuluisien jouluvalojen sijaan Stockan satuikkunaan. Se osittautui haasteeksi ja jouduinkin yhden etapin kohdalta hyppäämään alas. Kiitos sille, joka sen hetken piti huolta mun kamerasta!

En ole omassa lapsuudessani ihastellut tätä satuikkunaa, koska mä asuin silloin pääsääntöisessä Kehä III-n ulkopuolella äidin luona. Joten ihastelen niitä nyt kamera kaulassa. Lisäksi kuvasin (tietenkin) valomaalauksia ja bokeh-maalauksia, mutta niitä olen käsitellyt jo. (älä lue jos odotat hyviä kuulumisia, niitä ei ole ollut sillä viikolla)

Ja tosta satuikkunasta vielä, se on perinne, ensimmäisen kerran se on ollut jo muutamia vuosia toisen maailmansodan jälkeen, vuonna 1949. Eli jos olet yhtään lapsenmielinen, kannattaa käydä kattomassa vaikkapa vain ajan kuluksi. Tänä vuonna satuikkunan ohella on nimittäin otteita menneiden vuosien satuikkunat. Aleksin jouluvalot ovat jo niin nähty, Espalla on onneksi kivat jouluvalot ja -koristeet. 

Huomenna hyökkäänkin sitten jo kalenterin kimppuun, nähdään silloin! :)

2016/11/28

Haastattelua mun toisesta kodista










Artikkeli käsitteli Tyttöjen Taloa, eli paikkaa josta olen saanut kirjaimellisesti kaikkea elämänmakuiseen keittoon. Mulle miltei elintärkeä harrastusympäristö. Ensi kuussa tulee seitsemän vuotta siitä, ko minä ensimmäisen kerran astuin sinne. Muistan siitä päivästä vain sen että oli keskiviikkopäivä, menin Kuvikseen ja iskä toi ja vei mut siitä Itikseen, ilmeisesti polskimaan sinne karvakäsien uimahalliin, jossa usein on myös muita ulkomaalaisia. Hehe, ja mä olin yksi heistä.

Muun muassa Miipaa, Tiitua, Ansua ja Iitua on haastateltu. En tekijänoikeusseikoista aio koko haastattelua julkaise, eli osta omasi tai käy kirjastossa jos haluat lukea kyseisen artikkelin kokonaan. Lisään tän artikkelin kokonaisuudessaan mun leikekirjaan, jota käyn läpi vielä myöhemmin tänä vuonna. Mun omistama lehti on riekaleinen. Joo, ei minä ollut... ne oli ne panttipullot... mut pääasia että mun nimi on kirjoitettu oikein.

Tätä taloa käyn myös joku päivä tarkemmin.

2016/11/26

On mulla paljon asiaa







Oloni on parantunut alkuviikosta. Eilen käytiin yks muuan sovintokessa, päättyi onnellisemmin ko kumpikaan oli odottanut. Menin tän jälkeen pitkästä aikaa koulun koneelle, kävin piirtämään yhtä tyttöä, jonka ulkonäöstä haaveilen. En muistanut ottaa sitä piirustusta G-Driveen, joten sitä te saatte odottaa ensi viikkoon. Tänään aion mennä leffateatteriin Miipan, Elidan ja Suvicitan kanssa. Pizzaa, suklaata, Ben&Jerry's -jätskiä ja mehua on syöty ja litkitty enemmän ko tarpeeksi. Huomenna on ensimmäinen adventtisunnuntai.
Ensi viikolla käynnistän joulukalenterin, olkaa kuulolla.
P.S. Tuolla alussa oleva biisi on soinnut tän postauksen teon aikana

2016/11/23

Parasta pysyä kotona






Marraskuun loput ovat mulle vuoden vaikeimpia kohtia muiden epäonnisten kohtausten ohella. Mun pääni sekosi niin pahasti lähiaikoina, milloin ihmissuhteiden, milloin muiden ihmisten ylipäätään, milloin oman kodin, milloin jo pelkkä olemassaoloni saa mut voimaan huonosti. En muista edes syödä, unirytmi on täysin sekaisin ja rahat ovat miltei lopussa. Eli mun on parasta pysyä kotona. Ihme jos selviän tästä viikosta ilman toista päivystyskeikkaa tässä kuussa. Jos jotain hyvää pitää nimetä viime ajoista, niin se on se, etten ole saanut banhammeria Tyttikseen.

2016/11/20

Olen korkealla, melkein taivaissa

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa, 
se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa.
                                              - Ihme ja Kumma








Pilasin lasagnen Kerma Hyvällä päivällä, 
lumi suli näillä seuduilla.

lähen pyörii ehkä päivällä kylille, 
silloin mie pyhitän tapahtuneen värifilmille.

Tein muuta kivaa koneella, 
piirsin nimittäin Sumopaintilla.

Vaikka mun pitäisi kalenteria jatkaa, 
maaliruutuun on nimittäin vielä pitkä matka.

2016/11/18

Tää kaikki sattui liian lujaa pieneen enkeliin

Kyllä, se on varmaa että pääsen Anna-lehteen. Olen kuluttanut aikaa portfolion tekemiseen, uuden ulkoasun samplaamiseen, Tyttiksellä hengailuun, UFF-kierroksiin, pizzan syöntiin sekä mielenkiinnonkohteiden tutkailuun. Lisäksi tein tarinoita, joita tulee sitten joku päivä mun runoblogiin. En ole koneella istumisen lisäksi jaksanut tehdä muuta. Mä en nimittäin ole voinut lähiaikoina kovinkaan hyvin, jo ruuanlaitto on saavutus.

*julkaistu 19.11*

2016/11/16

Miksen valinnut näitä kuvia?













Miksen valinnut sanoja järkevämmin, miksen hallinnut itseäni alkuvuojesta?
Miksi en osannut olla parempi ihminen, miksi annoin vaan pääni viedä mua kaaokseen?
Juuri siksi istun yksin. Tässä ja nyt. Peiton alla sängyllä. 

Täällä on nyt kylmä. Tiistai-ilta vastavaihdetuissa lakanoissa. Lattia on kaaoksessa, koska viikonloppu ei sujunut suunnitelmien mukaan. Isänpäivä meni riidellessä ja puolikuntoisena. Maanantaina selasin vanhoja kuvakansioita, päivitin mun portfoliota sen verran ko jaksoin. Ehkä joku päivä se on ajan tasalla, joku päivä siinä on kaikki aiheet joita olen vuosien varrella käsitellyt. Aikasemmin päivällä olin shoppailemassa. Aion vedellä tän keskiviikon pinkissä (ja liilassa) sitä kuuluisaa mottoa mukaillen. Talvihaalari jääköön narikkaan, tervetuloa vaan loskakelit. Nekin on paremmat ko ne kuuluisat pakkaset. Jos joulua ja joulukuuta ei olisi, tätä vuotta olisi enää vain sen muutaman viikon. Luojankiitos.