Rock On

2016/12/31

Vuosi räjähtäneessä pähkinänkuoressa



Tammikuu oli suhteellisen kurja. Ongelmat alkoivat jo ensimmäisinä tunteina. Koululle palattua ne vaan kasaantuivat. Se syksyn tarmo ei ollut enää tallessa. Kävin kuitenkin koulussa, tosin loppukuun olin poissa. Ykskin päivä hengailin Sarden kanssa, vaikka kummankin piti olla muualla. #thuglife


Helmikuu meni jälkikäteen ajateltuna ihan okei, etenkin tammikuuhun verrattuna. Kävin Kiinalaista Uutta Vuotta viettämässä, Anssi Kelan aamukeikalla, Reaktorissa ja muutenkin vaan kuvaamassa. Eli tän vuoden helmikuu oli aika menorikas.



Maaliskuu oli hirveä. Mulla meni väliaikaisesti välit poikki yhden kaverin kanssa, en juuri jaksanut edes kuvata ja mua pelotti mennä ulos. Nukuin puolet ajasta käytävällä eikä mua edes kiinnostanut mennä mihinkään. Olisin halunnut vain luovuttaa ja hypätä parvekkeelta.


Huhtikuu piristi - osittain. Menin Kiasmaan Tyttiksen kanssa, Salamarockiin koulun sponssamana, pelaamaan ikävää karkkipeliä, Lintsiin Olavi Uusivirran keikalle ja elämäni kamalimpiin vappubileisiin. Muut olivat kivoja hetkiä, vappubileet niin hirveät - en päässyt edes kotia. Se porukka jätti mut sittemmin, pitihän se tietää että kyseessä oli klikkiporukka joka käytti mua vain hyväksi.


Toukokuu alkoi hyvin, välillä käytiin alhaalla mutta siitä sitten palattiin ylös ja siitä mentiin taas alas. Muuttokiireet stressasivat mua. Kaiken pakkaamiseen käytetyn ajan käytin muihin asioihin. Kävin Anssi Kelan kattokeikalla, Miipan vappubileissä, Hanamissa ja Naisten Kympissä. Hanami oli muuten kiva, mutta sitten siellä oli ne pari ikävää tyyppiä ja Miipa ei edes tullut paikalle. Loistavaa...


Kesäkuu oli elämäni kamalin. Muuttokiireet aloittivat ja se jatkui muilla ikävillä jutuilla. Menetin miltei kaikki koulukaverit, koska kirjoitin tosi pahoja juttuja psykoosipäissäni. Siitä lähtien olen miettinyt aina välillä, olenko sittenkään valmis omassa kodissa asumiseen ja ylipäätäänkö siihen, että onko mulla voimia asua kotona. Vain kolmea asiaa kesäkuusta säilyttäisin; muuton, juhannusbileet ja talviturkinheiton.


Heinäkuu oli myös suhteellisen kamalaa aikaa. Kaikki voimat menivät pään selvittelyyn. En jaksanut mennä Stadikalle tai muuallekaan. Laiska mikä laiska. Vain ne päivät säilyttäisin, jolloin olin kavereiden kanssa. Muuten koko kuukausi oli vittu mitä paskaa.


Elokuu, sen piti olla ihana kuukausi. Aloin rauhoittumaan, osittain kiitos saikulle jota anelin. Sitä minä tarvitsin. Kuitenkaan en ollut koulukunnossa ja unirytmi oli aivan töööööt. Olympialaisia en jaksanut katsoa haluamaani vertaa, olin liian väsynyt siihen. Kävin Taiteiden Yössä, se oli aika pettymys. Mulla oli synttärit, ne yhteistuparisynttärit olivat hirveät. Ne nimittäin loppui liian aikaisin.


Syyskuussa saikkuni loppui - vain papereissa. Syyskuu piti kyllä sisällään monta kivaa tapahtumaa, peräti kahdesti olin iik!Weekissä, olin Myrtsin Taiteiden Yössä ja vietin muutenkin chilliä aikaa Miipan (ja hänen kavereiden) kanssa. Toki oli niitä ikävämpiäkin hetkiä, mutten romahtanut onneksi. Mutta pelko kouluun menosta oli vahvaa ja siksi kait makasinkin milloin missäkin.


Lokakuu meni ruskaa kuvatessa, olin koulussa vähän enemmän ja olin pikkuhalloweeneissa. Muuten se menikin samalla tavalla ko syyskuussa, vaikkei niitä tapahtumia niinkään ollut. Tavanomainen kuukausi, valokuvat olivat ne mitkä saa mut muistuttamaan lokakuusta.


Marraskuu ei ollut niin kiva kuukausi, etenkään jos mun päältä kysytään. Aloitin joulukalenterin teon, en tehnyt valmiiksi niin paljoa luukkuja ko odotin. Samoin kalenterin, sekin jäi joulukuun hommaksi. Mulla oli niin huono olo marraskuussa, että mun piti mennä Roihikseen yöpymään. Koko taakka tuntui tyhjentyvän onneksi sen sovinnon jälkeen ja marraskuulla oli onnellinen loppu - ihan ko sadussa.


Joulukuu piti sisällään monet pikkujoulut, stressit ja sekaisin menneen unirytmin. Eli toisin sanottuna en ollut ko muutaman kerran koulussa sen takia, jopa joulujuhlat missasin siksi että heräsin vasta iltapäivällä. Joulukaan ei ole mennyt ko oppikirjoissa, vietin nimittäin aattoni yksin TV kaverina. Mummolareissu meni mukavasti, jouluateria myös, uudenvuodentapahtuma vasta tapahtuu...





S O S I A A L I S E T   T I L A N T E E T
♥ Tapahtumista tarkalleen tässä postauksessa. Niitä on kertynyt kaiken kaikkiaan 17 tälle vuodelle.
♥ Kavereiden kanssa olen viettänyt ainakin 40 päivää. Niistä kertyi 37 postausta tänä vuonna.
♥ Kotibileitä on kertynyt tämän vuoden aikana 14, joista kertyi 12 postausta.



B L O G I    J A    P O S T A U K S E T
♥ Postauksia on kertynyt 113, joista julkisena on 109, luonnoksissa 3 ja kokonaan olen poistanut yhden.
♥ Negatiivisia ( niitä erittäin ) postauksia on puolestaan kertynyt 17, joista 1 on poistettu.
♥ Lyhyin postausväli: 8 tuntia, pisin postausväli: 2½ viikkoa.
♥ Päivän asuja on ikuistettu ainakin 7 kappaletta.
♥ Ei-julkaistuja luonnoksia on kertynyt myös postauksellisen verran loppuvuodesta, alkuvuoden luonnokset olen tainnut poistaa.
♥ Tämän vuoden luetuin postaus on "kerännyt" 306 lukukertaa. En aio linkata sitä koska en halua sille enempää lukukertoja...
♥ Eniten kommentteja olen saanut tähän ja tähän postaukseen, 4 kommenttia (+ vastaukset)



S O S I A A L I S E T   M E D I A T
♥ Mä olen löytänyt Spotifyn mukaan ~2.4 tuhatta kappaletta. Tästä pääset mun Spotify-tiliin.
♥ Olen ladannut Instagramiin 154 kuvaa ja 3 videota.
♥ Vuoden eniten sydämiä saanut kuva We♥It-ssa sai 136 sydäntä. Mun We♥It-iin pääset tästä.
♥ Vuoden tykätyin Facebook -kuva on saanut 45 tykkäystä.



M I N Ä   O L E N
♥ Täyttänyt 20 vuotta.
♥ Kävellyt yli 100 kilometriä vuoden aikana.
♥ Syönyt ainakin ~200 pasta-annosta ja juonut satojen litrojen edestä jääteetä ja limsaa.
♥ Kuvannut ainakin ~3000 kuvaa.
♥ Tehnyt ainakin 6 videota.



A R V O S A N A N I
...tälle vuodelle on 6+. Ihan vaan siksi että mä olen menettänyt kokonaisen kaveriporukan, olen menettänyt enemmän ystäviä ko niitä olen saanut, olen käynyt monesti vuonon pohjalla ja rutiinien hallitseminen on huonontunut viime vuodesta.

2016/12/27

Nyt pää kohti uutta vuotta








Joulun parhaat päivät lienee jo vietetty. En saanut paljoa lahjoja, mutta lahjoja kuitenkin. Suvicitalta sain pensseleitä, Elidalta ja mummilta suklaata, sain myös 20€ mummilta. Muut lahjat ovat saamatta, todennäköisesti saan ne tammikuussa, mikron saanti on tosin varmaa - käydään ainakin mutsin kanssa hakemassa se. Ainoastaan Elidan tuomia suklaita jaksoin kuvata...

Aaton vietin kotona; kavereina TV, suklaat ja tuopillinen glögiä. Seuraavana päivänä söin jouluaterian. En ottanut enkä syönyt paljoa, tulin täyteen vähästä. Joulutorttuja tein molempina päivinä, kotona kuitenkin poltin ne uuniin. Myös makaronilaatikko lensi roskiin. Ei musta vaan ole keittiöön...

Onneksi mummi teki parempaa makaronipöperöä. Olin tosin kaikkina kolmena päivänä aivan suunnattoman väsynyt. Missä on ne päivät jolloinka voin nukkua kolmeen iltapäivällä? Janoan lepoa yhtä paljon ko elämäntapapultsari sitä kaljatuoppia. Uutta vuotta ja - unirytmiä odotellessa...

2016/12/25

Parhaita paloja


















Olen suoraan sanottuna helpottunut ko joulukalenteri päättyi. Tänään en kuitenkaan ole näyttämässä tuoreita joulukuvia, vaan vuoden varrella tulleita parhaita ennenjulkaisemattomia kuvia. Sitten ko aikaa löytyy, aion koota kaikki täällä vallineet biisit blogini nimikkolistaan, toivon mukaan se valmistuu ennen uutta vuotta. Olkaa kuulolla, stay tuned, parin päivän päästä tulee niitä joulukuulumisia ja kuvia lahjoista!

Epäonnistuneiden kuvien kuva-albumiin pääset tästä.

2016/12/21

Kalenterikuustoist: Kolkyt faktaa

Tänpäiväinen luukku tulee tässä. (Inspistä uusiin postauksiin ei ole vieläkään), 
joten saatte vanhoista luonnoksista jotain mielenkiintoista. 
Mun piti julkaista tää synttäreinä.



1. Synnyin maailman toisella puolen, maassa jossa lampaita on monta kertaa enemmän ko ihmisiä. Siellä on myös maailman eteläisin pilvenpiirtäjä. Kyllä, olen käynyt siinä pilvenpiirtäjässä muutaman kerran. Yhellä kerralla ostin myös pilvenpiirtäjäpehmolelun, mutta niin ko saattaa arvata, hukkasin sen todennäköisimmin muutossa tänne.

2. Lapsena pelkäsin tosi paljon koiria, koska ne räksyttivät kovaa. Samalla ko muut menivät silittelemään koiria, mä jäin odottamaan ko muut tuli pois. Pelkäsin muita (etenkin isoja) eläimiä, mutta en mitään muuta niin paljon ko koiria. Aistiyliherkkänä tosin pelkään niiden haukuntaa vieläkin, mutta kilttien koirien kanssa tulen nykypäivänä toimeen.

3. Mun jalat eivät ole koskaan murtuneet monista nyrjäytyksistä huolimatta. Käsi sen sijaan on murtunut kerran. Luulin monta vuotta että olen pudonnut keinusta, mutta sitten selvisikin että olen pudonnut 1,5 m kiipeilytelineeltä. Olin silloin viisivuotias.

4. Nyrjäytyksiin vielä. Nyrjäytin nilkkani aika pahasti, ko katoin jotain Disneyn videota, jossa Minni leikki ballerinaa ja tietenkin halusin matkia sitä. Sen jälkeen baletin tanssiminen jäi pois lopullisesti. Elettiin silloin vuotta 2005.

5. Toisin ko monet muut lapset, en pelännyt Morsoa tai muitakaan lastenohjelmia. Pidin niitä symppiksinä. Mutta se mitä pelkäsin TV:stä, oli ehdottomasti se TV:n lumisade, joka tuli aina, ko videot kelaantuvat tarpeeksi pitkälle. En osannut kelata videoita ennen kouluikää, joten menin aina toiseen huoneeseen piiloon.


6. En edes muista milloin mä söin ekan kerran Nutellaa. Siitä on niin pitkä aika, taisin olla tosi pieni silloin. Tänne muutettuani mulle ostettiin halppis-Nutelloita, jotka eivät äklömakeudellaan ole tosiaankaan yhtä hyviä ko aito Nutella. Itseasiassa mä söin Nutellaa viimeksi lähiaikoina.

7. Mä osasin kertotaulut jo viisivuotiaana. Mutta vaikka olen muuten semihyvä matikassa, en ikinä ole oppinut jakotauluja, prosenttilaskuja enkä niitä sanallisia tehtäviä. Kiitos puhelimen laskimen, mun laskupääni on nykyään ala-asteikäisen mun tasolla. Hävettää...

8. Pidän kirjoittamisesta, ja mulla olisi siihen lahjoja, mutta vuosien saatossa kirjoitan nykyään aika tiivistetysti etenkin blogimaailmassa.

9. Olen käynyt seitsemän kertaa Kroatiassa iskäni sukujuurten ja kavereiden ansiosta. Ens vuonna mun on kyllä päästävä sinne, ekaa kertaa viiteen vuoteen - viimeksi kävin vuonna 2012. Toisin sanoen, olen puoliksi kroatialainen ja se toistaiseksi näkyy vielä sukunimestäni.

10. Mä en ole mikään lukutoukka, etenkään fiktiivisen kirjallisuuden osalta. Hyvä jos yksi hylly täyttyy, ja suurin osa niistäkin kirjoista, mitä mulla täällä on, ovat mun lapsuudesta ja täällä lähinnä pölyttymässä. Vien ne turhuudet Roihikaan pölyttymään kuha remontti siellä päättyy ja ne kirjat millä mä teen jotain, jätän tänne. Toinen vaihtoehto tietenkin on antaa ne kavereille.


11. Halusin 10-vuotislahjaksi pupun. Ihka oikean pupun. Mutta vähän niin ko arvasitte, en saanut sitä. Mutta se oli tavallaan se on hyväkin juttu, koska olisi tuonut mulle vain lisää riesaa mun vaikeaan nuoruuteen ja menetyksiä sitten täysikäisyyden kynnyksellä.

12. Pidän enemmän pienestä leipätekstistä (<12px), ko isosta (>14px). Näin on ollut aina vuodesta 2009 alkaen. Poikkeuksen sääntöön tähän tekee Courier-fontti. Sitä pidän aina koossa 12-14px. Liian iso fontti (ja leveä ulkoasu) ei tee muuta ko hallaa mun silmille. Onneksi voin pistää sivun koon aina pienemmälle.

13. Osasin käyttää ekan kerran Ctrl+C / Ctrl+V vasta peruskouluiän ylitettyäni, lisäksi osasin käyttää Alt+Gr-painiketta vasta teini-ikäisenä! Shift-painiketta osasin tosin käyttää jo 7-vuotiaana, onneksi, muutenhan pikku-Mian datailuista ei olisi tullut mitään.

14. Yläasteen seiskan lopulla koodasin Galtsuun modauksia (eli ulkoasuja) ja uskokaa tai älkää, niistä tuli lopulta aika hienoja. Piti sitä mulla tekemistä olla ko ei kouluun päässyt. Näistä taidoista on nykypäivänäkin hyötyä, nimittäin mm. tämän ja mun sivublogini tuunaamisessa.

15. Mä en pysty syömään pakastettuja mustikoita, keitettyjä kasviksia, kanaa, fileitä, kalaa enkä tavallisia jogurtteja niitten ikävän koostumuksen takia. En vaan voi asialle mitään, että mulle kehittyy niistä oksennusrefleksi. Monesti yritetty, jopa tuputettu. Ei pysty, liian ällöttävää.


16. En erota vasempaa ja oikeaa enkä ylhäätä ja alhaata. Tämän takia olen monesti harhaillut ko Ellunkana jopa tuttujen ostareiden käytävillä, en osaa neuvoa suunnissa pätkääkään ja on mennyt väärä hella monesti päälle.

17. Mä en juuri koskaan sano "ole hyvä" ko joku mua kiittää. Sanon sen sijaan "eipä kestä / eipä kestä kiittää". Sen sijaan enkuksi sanon tän "you welcome" tai muilla kielillä vastaavan "ole hyvän".

18. Päivämäärä 18.4.2004 oli päivämäärä, joka muutti mut totaalisesti ihmisenä.

19. Mua on hyväksikäytetty miltei kaikella mahdollisella tavalla. Niiden myötä olen menettänyt kaiken seksuaalisen haluni, itsetuntoni ja lopulta uskalluksen liikkua yksin ulkona.

20. Olen vaativa persoona. Monesti esim. postauksia on jäänyt viikoiksi - miltei kuukausiksi pölyttymään luonnoksia-kansioon koska ne eivät täyttänyt mun standardeja, näyttö meinasi jäädä kesken koska sen tekeminen oli mielestäni liian pitkäveteistä, ruuan koostumuksen pitää olla just eikä melkein ja jopa paitoja jäänyt ostamatta koska kaulus on ommeltu väärällä tavalla.


21. Mä oon perinnyt äidiltäni hyvät unenlahjat. Jos mulla ei ole tekemistä, nukun. Jos takana on rankka päivä, nukun. Olen tosin perinnyt häneltä myös hyvän värisilmän sekä luovuuden.

22. Jos katon TV-tä, katon sieltä joko 1) tulliohjelmia, 2) keittiöohjelmia, 3) surkuhupaisia leffoja tai 4) näin joulun alla niitä jouluhössötyksiä. Esim. Australian rajalla, Leijonan luola, Kurjat kuppilat ja Kauhukeittiö...

23. Tosta edellisestä tulikin mieleen että mä en voi sietää Salkkareita enkä muitakaan saippuahuuhaata. Harvemmin katon muutakaan, mistä ikäiseni yleisesti tykkäävät. Esim. Twilight, Nälkäpeli, Skins, Games of Thrones... roskiin vaan.

24. Ennen oli kaikki paremmin, etenkin jos kysytään ulkoisista seikoista. Musa oli parempaa, tyyli oli parempaa ja jopa graafinen suunnittelukin oli parempaa. Nykyajasta säilyttäisin kaiken sen teknologian ja - nopeuden teknologiassa. Vanhat PC-t ja Macit ovat kiinnostavia mutta sori vaan ettei mua kiinnosta jumalattoman hidas puhelinverkko.

25. Haluaisin kirjoituskoneen ja vintagetyylisen Dymo -koneen ihan vaan askarteluun. Koska ne fontit niissä ovat mun yksi rakkauskohteista.


26. Jos olisin elänyt keskiajalla, mut olisi poltettu noitana monista seikoista. Olen punapää luonnostaan, en usko yliluonnolliseen ja suhteellisen outo tapaus. Onneksi en syntynyt silloin, olisin tullut hulluksi jo vähemmästä.

27. En usko salaliittoteorioihin, UFO-ihin, Jumalaan, Saatanaan, hammaskeijuihin, peikkoihin, keijuihin enkä Joulupukkiin. Oikeesti, se taivaalla nähty "UFO" on vaan roska auton ikkunassa, rahaa tuova hammaskeiju sun mutsis, Joulupukkiasun takana vaan joku äijä ja salaliittoteorikot samanlaisia sekopäitä ko Donald Trump.

28. Kuuntelen mieluummin seissarin käännösiskelmiä naureskellen ko autosamplella tehtyä "räppiä" naamapalmuillen. Arttu Lindeman ja Benjamin ovat hyviä esimerkkejä artisteista, joihin en lankea varmaan ikinä. Ette kuitenkaan tunne kuuntelemiani artisteja, vai tiedättekö sellaisia tähdenlentoja ko Dead End 5 tai Kake Singers?

29. En voi sietää kotitöitä enkä liian tiukkoja sääntöjä. Kiitos useille tahoille, jotka pilasivat itsetuntoni alistamalla mua. Kotityöt eivät kiinnosta siksi, koska motia niihin ei ole ja siksi nytkin mun keittiötä koristaa nytkin tiskivuori ja muuta kämppää kaaos.

30. Olen käyttänyt koko lapsuuteni ja suurimman osan flip-flopeja. Nykyään en käytä niitä koska ne eivät ole käytännölliset, mukavat eivätkä sovi tyyliini. Jalkasieni tosin vaikutti myös päätökseni, lopetuspäätöksen aikoihin mun jalat olivat niin pahassa kunnossa että ihan itkettää.

Mitä muuta haluatte tietää musta?