Rock On

2017/05/31

Teki hyvää olla ilman läppäriä



         
En ottanut tietsikkaa mukaan laivaristeilylle, mitä minä sillä olisin tehnyt. Se olisi vaan pöllitty tai hajotettu siellä. Lisäksi parin ja puolen päivän netittömyys teki vain hyvää, ties millainen show someen olisi tullut syystä sun toisesta. Yhden kuvan lisäsin Instaan menomatkalla, mutta muuten en ole netissäkään käynyt - koska en päässyt. Sen sijaan päivitin kuulumisiani kynällä ja paperilla päiväkirjaan sekä värittänyt, ko halusin levätä koska nukkumisesta ei tullut kaveriseurassa mitään.

Oli kiva reissu (toistinko itseäni), todellakin aion mennä Stokikseen joskus toistekki. Tää oli viimeinen osa, jatketaan sitten muilla aiheilla kunnes matkaan uudelleen pääsen...

Huomenna alkaakin sitten kesäkuu!

2017/05/28

Rasistien painajaisfestareista päivää



   
Eräät ajattelevat, ettei musta olisi Maailma Kylässä -festareille. Mutta menin, koska se ei loppujen lopuksi ollut pelkkää pakolaisuuden rakastelua, vaan myös siellä on näitä kierrätysjuttuja sekä luovaa tekemistä. Kyllä, siellä oli sitäkin ensiksi mainittuakin, mutta ite keskityin muihin asioihin. Ja koska komppisten kanssa voin mennä ihan minne vaan, jos mua kysytään paikkaan X komppisten kanssa, olen aika varmasti paikalla.

Festarit olivat aika jees. Löysin sieltä kasan kledjuja, krääsää ja hyvää ruokaa, mutten hyvää musiikkia. No, aina ei tartte nyhjöttää siinä eturivissä vartijoiden harmaiden silmien edessä. Pikemmin vertaisin tätä messuihin ko festareihin, etenkin tälleen kuvauksellista puolesta katsottuna.

Tänään on vielä kyseiset festarit, 
käykää kattomassa jos aikaa vaan riittää!

2017/05/25

Kaikkeen sitä mua pakotetaan



     
Kuinka hankalaa tää otsikoiden keksiminen voikaan olla? Kolme kertaa ollaan Miipan kanssa yritetty ARS 17 -näyttelyyn, mutta arvaa onnistuiko edellisillä kerroilla? Edelliset kaksi kertaa tyssäsi jonoihin, kolmas kerta lumisateeseen. Neljännellä kerralla pääsin paikalle. Aika vaan oli aika rajoitettua, mutta yleensä mie olenkin maximissaan sen pari tuntia. Ja aina voi mennä uudestaan. Mutta aion mennä joku päivä myös Kaamokseen, joka on ainoa museo joka on auki maanantaisin. Ja Maailma Kylässä -festareihin, joita olen leikilläni kutsunut Suvakkifestareiksi. Enää ei ole varaa jäädä pois tapahtumista, koska niissä kiertely on osa mun elämäntapaani.

         
Mutta se on varmaa että Hanami-postaus on tältä vuodelta peruttu. Niitä kuvia ei ole, niitä kuvia ei tule. Ensi vuonna sitten, sama koskee myös Naisten Kymppiä. Koska mua on pakotettu ja musta on valehdeltu silmieni edessä ja tästä syystä viime viikonloppu oli elämäni kamalimpia aikoihin. Jouduin kapitalistisen yhteiskunnan uhriksi, taas. Mutta ei siitä sen enempää, koska nää asiat kuuluvat vain ja ainoastaan Facebook-kavereille.


Toivotaan että tää vuosi edes loppuisi paremmin.

2017/05/22

Ehkä olen ateisti, mutta uskon sinuun



             
Tämä perjantai oli ensimmäinen päivä sitten vuoden 2012 Kroatian-reissun, ko jalkani astelivat muun maan ko Suomen polkuja, ja ensimmäinen päivä Uudenmaan ulkopuolella sitten vuoden 2014 leirikoulun Pikku-Syötteellä.

Tämä perjantai oli ihana päivä rahanpuutteesta huolimatta. Lauloin karaokessa kolme biisiä, joita kuuntelin nuorempana. Sitä seurasi housebändikeikka ja disco. Kahdet tanssit ja yhdet pusut, mikäs tässä. Tajusin, että pikkuminä oli osittain oikeassa. Ties millainen party animal olisin, jos mie olisin ns. normaali eikä mua olisi kiusattu. Bilettäminen on kivaa, muttei sitä joka päivä jaksa.

Kolmatta (tai neljättä) osaa luvassa, näitä kuvia tuli sen verran paljon!

Lisää näitä päiviä kiitos!
(ilman sitä pankkikortin hukkumisepisodia)

2017/05/19

Pilviset taivaat ja Roihikan kirsikankukat





     
ASU: Ruutupaita & toppi: Gina Tricot, kengät: H&M, housut: hankittu käytettynä
(Eikä niitä kaupasta ostettuja saa enää mistään, koska niillä on ikää sen verran että...)


Ei, tämä ei ole yhteistyöpostaus.
Ei, tämä ei ole muuta ko suositus.

Kirsikkapuut ovat näyttämässä niitä parhaita puoliaan, samoin tekee lämpötilat mun pukeutumiselleni. Ei tarvi pukeutua pelkästään napapaitoihin, muttei tarvisi myöskään peittyä niihin toppatakkeihin vaan voi heilua ruutupaita ja huppari päällä sekä tennarit tai sandaalit jalassa vikisemättä siitä että on liian kuuma.

Selvisi, että Helsinki-päivän konsertin järjestää tänä vuonna Radio Suomipop, jota popitin varhaisteininä aivan sikana. Eikä Radio Aalto, niin ko edellisinä vuosina. Aika näyttää, menenkö sinne, olen vieläkin aivan rikki alkukuun tapahtumista. Eikä siellä ole The Rasmusta lukuunottamatta artisteja, joita haluaisin nähdä ja joita en ole ennestään nähnyt. Ja sitten nää edellisvuosien ikävät kokemukset eivät myöskään kerää hurrauksien aihetta. Lisäksi on tää uusi paikka.

Mutta oli mikä oli, menen Hanamiin tänä vuonna. Kolmatta kertaa. Tänä vuonna seura lieneekin varmaa, kutsuin Miipan yökylään luokseni jottei hän vaan tänäkin vuonna missaisi tätä ainutlaatuista tilaisuutta... ja mennään sinne kävellen, siksi opettelinkin sen reitin keskiviikkona ettei vaan eksyttäisi.